must it funny

Hymral gedeg ugiig tengert tultal magtaad tuuniig ulam oogshuulj bga gazar manai ornoos oor alga yum shig. Haraad bhnee valiutiin hansh ulam ondor bolj jaahan buuh todiid dahij uned hurne hemeen shuuran humuusiig av gej urialna. Ene yu gsn ug ve?? tamniee. Mongol togrog maani uneguidej bgaa n yag n manai uls oron ter chigeeree dooshoo gulgadag togloomon deer suuj bgaa yum shig doroitoj bna. Ard tumend itgel gej yum bhgui bolood huleelt gedeg hooson moroodloor amidarch bna. Yasan haramsaltai yum be. Medeej oortoo bgaa yumandaa ezen boloh n hun buriin hiih estoi zuil, gehdee ooriinhoo altan bogjnii toloo huuhdee hudaldaj bolno gejuu?? Uls oron maani gulgadag togloomond suusan l bolno teren dotor bid nar oorsdoo yavaa gedgee humuus bitii martaasai hudal cuurhaliig tasdan hayaasai. Solongos oron shig uls ornoo evii hucheer togloomnoos gargaasai!!!!!

single-uuded

Ochigdor oroinii unshsan oguulleg eroosoo sanaanaas garahgui yum. Ter oguulleged udahgui gerleh gej bgaa negen busguig erguulj bgaad naiz zaluugaas n zalgaad daraa n hayj bgaa zaluugiin tuhai gardag. Haramsaltai sanagdsan uchir ni busgui suuld n anhniih n zaluu oort n denduu hairtai baisaniig anzaardaggui bj bgaad salsniihaa daraa meddeg.

Tegeed bodloo, hezee hend herhen itgeh uneheer hecuu oort maani uneheer sain handaad baigaa huniig ireeduid namaig huurah hun geed tulheh bas hecuu esvel oortoo taalagddag hunee araas n daagaad guih gejuu, ter hun bas songolt hiih erhtei bizdee.

Minii neg tanil ehleh ued zaluuchuud oort n tatagdaad suid bolj bgaad 1,2 sariin daraa ogt bgaagui yum shig alga boldog gej bsan. Unendee er hund yamar emegteichuud ihevchlen taalagddiig sain medehgui ch. Minii bodloor ihenh single-uud esreg huistendee taalagdah gej jujig toglodog, tegeed ter n butelguiteh ued yaahaa medehgui gaihacgaadag, daraa n dahiad l alddag.

Zarimdaa sanaandgui busadtai harilcaad tedniig tatsan ue baidag sh dee. Jujig jujigleh shaardlaga bhgui zugeer l huleecgeeyee. Urid n gancaaraa baigaad bolood irsen yum chin ahiad heseg hugacaand gancaaraa baihad yalgaa gej yu baihavdee gej oorsdiigoo zorigjuulaad, setgeldee hen chamd hani bolj chadah ve, heniig chi uneneesee hairlaj chadah ve, zan chanar n yamar bval chamd taarah ve gesen asuultuudiig tavisnii daraa tuuniigee gadaad torhtei n niiluulj buteegeed, tuuniigee ireeduin jinhene hair gedegtee itgeed huleegeed haigaad uzeerei. Minii huvid haih shatandaa yavj bgaa ch gsn ingesneer setgel sanaagaa hoyrduulahgui busadtai haricahdaa ch biee barihgui, jujigleh shaardlagagui amar baidag yum shig sanagdsan.

Tegeed tosoolson hen negen chin tanii duudlagaar yamar neg baidlaar zaaval tand ireh bolnoo. Bi bas bodson hervee tosoolson hen negen chin bish oor hun sain geed guigeed irvel yah ve gej? Ter hun chamd taalagdah eseh n hamaagui magadgui tanitai hamt baival saihan gesen huuramch bodoltoi baisan baij bolno shdee. Ter hund bolomjiig n olgood uzeerei, tertei tergui zayanii hani chin setgel dotroh ter hun chin uchraas tand tatagdsan hun hezee neg cagt tantai baih saihan bish gedgiig oilgoh bolno. Ter ued tand ch shanalah shaardlagagui setgel sanaanii beltgeltei baih bolno shuudee. Amar bish gejuu?

Amidral gej bidnii bodoj baigaa ter zuiliig helne gej ug baidagdaa tiim bolhoor setgel sanaa, oyun uhaanaaraa amidralaa sain saihan bolno gedegt itgeltei baigaa cagt hezeed bolomj bh bno gej bi 100% itgedeg. Turshaad uzeerei!

Bayrllaa!!!!

Sayhan mongol helen deer orchuulsan "World is flat" nomiig unshij duusgalaa. Yooy yamar goy yum be bid nariin odor tutmiin amidrald engiin yum shig ter zuiluud ug chanaraaraa augaa baij shuu dee. Hamgiin turuuleed gadaad hel sain medehgui bi metiin humuust iim saihan bolomj ogson orchuulagch nartaa bayrllaa gej helmeer bna. Yahav minii bichseniig unshih medeh ch albagui l dee zugeer tednii hiisen ene sain uil n ulam olon bolj delgereh boltuguai.

Nomiig unshiij bhdaa ten dundaas Mongol orniihoo tuhai, manaihan ene delhii neg uls bol gesen bodol tasarsangui. Hediigeer minii medleg dutmag baij magadgui ch ene tuhai bodloo orhij chadahgui uchraas ene talaar medlegee ulam deeshluulheer shiidsen. Ene nom nadaa ireeduidee itgeh itgel temuuleh temuullii maani ulam demjij ogoh shig bolson.

Zarim neg hesgiig unshij bhdaa hooloi zangirch, gaihamshigtaid n setgel hodolj, zarimdaa ineegeed gadnaas hun harval galzuu soliotoi yum bolvuu gemeer l bdaltai bsan hehe. Omno n bas Hytad gesen nom unshsan bsan n bas setgel hodloliig maani ulam l nemsen. 2 nomoo haricuulj niluuleed ovoo huurhun medlegtei bolood avchihlaa. Manaihnii heldgeer pod geel yavchih shig bolson doo. Gaihamshigtai yumaa uneheer.