aziin 4 bariin tuhai minii oilgolt 1

Sayhan azaar hicheel deeree aziin 4 bariin hogjiliin tuhai ilgel tavih zavshaan tohioldood, ene tuhai material haij bgaad huurhun medlegtei bolood avlaa martaagui deeree bicheed avii baiz. Jaahan ulger yarij bgaa yum shig yum bichihnee yaanaa hehe.

Delhiin 2r dainii daraagaas 3dahi delhii nereer nileen olon uls kolonichloloos choloologdoj, tusgaar togtnoloo zarlan, oor ooriin hogjiliin zamaa songojee. Mash olon ornuud ooriin tor bolon hogjiliin zamaa songosnoor delhii zah zeel ter hemjeegeer nemegdsen gej bolno.

Ene ued manai Mongol oron ch bas 3dagch delhiin ulsiin toond bagtsan bololtoi. Orosoos ehleed zarim neg Hytad Enetheg geed zarim tom ornuud socialist zamiig songoj baisan, harin zuun omnod aziin ihenh ornuud choloot zah zeeliin zamiig songoson bna. Ehnii ued bugd l tegees ehelsen gehed bno. Gehdee uls oron bur ooriin gesen hudaldaanii todorhoi davuu taluudtai bsan n medeej hereg. 4bariin huvid gevel hun huch hodolmoriin hols dooguur, dalaid garctai, huchtei tortei geh met davuu taluud n adil tostei davuu taluud gej bolno.

Ter ueiin hogjij bui ornuudiin dotoroos aajmaar shine uildverjsen ornuud garch ireh boljee. Tedgeer ornuud n 1978 onii ued hun amiin dundaj orlogo 1100$, aj uilveriin buteegdehuun niit uildverleliinh n 20%s deesh huviig ezeldeg nutag devsger buhii uls orniig shine aj uildveriin uls gej nerledeg aj. Edgeeriin ulsuudiin gol toloologchid bol yaalt ch gui aziin 4 bar gene.

Aj uildveree hogluulehiin tuld 4 bar toroos cag hugacaanii huvid oirolcoo ued adil tostei arga hemjee avsan baidag n sonin sanagdsan. Uuniig duridval
1. 1950-d onoos ehleed yaduu uls ornoo hogjiliin tovshind avaachhiin tuld importloh zamiig songocgooson bna. Uuniig jaahan delgeruuleh yum bol toriin gol bodlogo n valiutiin hemjeeg ondor tovshind barij, inegsneer gadnaas ih hemjeenii horongo oruulj, gadagshaa hovoh horongiin hemjeeg bagasgasan. Mon uunees gadna USA, Japan zereg hogjiltei ornuudaas iheehen hemjeenii tuslamj avchee.

2. Ene ueiig exportiin toloolliin ue gej nerlesen bdag, hugacaanii huvid mon l oirolcoo 60-70 onii ehen ue hurtel. Ene ued gadnaas orj irsen horongiin noloogoor dotoodiin heregceeg hangahuic baraa buteegdehuun uildverleh tuvshind hediin hursen hedii ch hun am n olsgolon yaduu humuusiin too hemjee ihsseer baijee. Ene ued toroos valiutiin hanshiig buuruulj, gadagshlah mongonii ursgaliig deeshluulj, exportiig demjin exportond tavih gaaliin tatvariig bagasgan, toroos exportiin baraand tataas ogch ehelsen bna. yaalt ch gui l exportloh n hend ch ashigtai bolj irsen bna. Tegheer gadaad horongo oruulagchid hoshuurah n medeej. Negen jishee durdahad Hongkong 70d on gehed delhiin huvcasnii uildverleliin 44%-g ezleh bolson bh yum, gaihaltai. Nutag devsgeriin huvid jijig, hun am cootoi bsn hongkongiin huvid bogino hugacaand asar ih oorchloltiig hiij chadjee. Hogjloo dagaad hun amiin osolt ch erchimtei osson n Singapore, Thaipei, Korea nart bas ajiglagdsan.

3. (70-80d onii ue)3r ue ene bol aziin 4 bariin hogjiliin deed ue shat gej bolno. Uuniig ondor tuvshnii exportiin ue gej nerlene. Ene uedee 4 bar hogjliin daraagiin zamiig songoh bolson. Yu ve geheer exportiin baraanii butecee oorchilson, gazriin tosnii hymarliin achaar edgeer ornuudaas gadna busad hogjij bui ornuud gadaadad tushiglesen baidlaa oorchilj, hund aj uildveriin baraa buteegdehuun uidlverlen dotoodiin heregceegee hangahiig zorijee. Bidnii sain medeh Solongos oron gehed avtomashin, cahilgaan baraa geed uildverleliin ondor tuvshind ali hediin hureed amjsan bna. Mon Hongkong, Singapore geh met ornuudaas ehleed buteegdehuunees gadna uilchilgee exportloj eheljee.

urgeljlel bii ....

berhsheel

burkhan bagsh surgahdaa omog bardamnal n az jargaliig ugui bolgodog, gadaad saad berkhsheelees iluu tom berhsheeliig uusgedeg uchraas ooriin berhsheeld tulguurlan ihemseg zan, busdiig zevuucehiig zogsooh bolomjid huvirgaj bolno gejee. Hervee oorsdiigoo yee yee boovoo gej shoolj, busdad ooriihoo aldaag helbel omgoo ugui bolgoj, aldaagaa nuuh gesen medreliin cuhaldald orohoos hamgaalna. Hun bolgon asuudliig oor oor oncgoos hardag, tariachdad boroo oroh n sain medee bol, zuulchdad ene n muu medee berhsheel bolj huvirdag.

Sayhan neg naiziigaa bi nadad uurlasand n buruutgaj ooriigoo doviilgoh setgeleer handsan, unendee ene buhen minii buruu baisan, minii huvid bi gedeg zuiliin hooson chanariig odoo boltol oilgoj tanij chadaagui l yavna. Bi gedeg hooson bi onoodor ene bieiig tur zuur l hereglej bgaa henii ch orond bi ooroo baij bolno ter bugdiig ooriin eej shigee hairla gesen bdg, getel bi ene bugdiig unshsan hernee yag l esregeer n hiih yum, hun gej uneheer sonin yum daa ooroo zondoo aldaa hiideg hernee busdiin ochuuhen aldaag devergej 2,3 dahin urjuulj uuchlashgui tom aldaa meteer huleen avdag, mon terhuu bardam setgeleesee bolj zovj shanaldag. Yag odoo tiim zan gargasan daa haramsaj bna.

Amidraliin hooson az jargald het durlasanaas bolj ochuuhen jijig berhsheeliig huleej avahdaa durgui bdg yag l boroo shig. Ter berhsheel geed bgaa zuil n unen heregtee tiim ch une cene ogood bh zuil bish baisniig cag hugacaa ongorsnii daraa mederdeg, cag hugacaa ongorsnii daraa tuhain ueiin bidnii uuchlashgui aldaa maani yu ch bish baisniig oilgodog. yag l boroonii daraah narand humuus boroog martdag shig. Tiim uchraas cag hugacaag ongorohoos n omno oortoo bolon busdad uuchlah bolomj ogoh heregtei gej bi oortoo helj bna daa. Ongorson ueiin zovhon jargaltai ueuud l sanaand ordog busad n budeg badag baga bgaar martagddag.